RASKAUS JA HUUMEET

Raskaudenajan häiriöiden riskiä lisäävät kaikkien päihteiden käyttö, jotka myös vaarantavat sikiön terveyden. Eniten tietoa on alkoholivaurioista. Myös Suomessa huumeiden käyttö on yleistynyt ja niiden vaikutuksista raskauteen ja sikiöön tulee jatkuvasti uutta tietoa. Kuitenkin suurin osa raskaana olevista äideistä vähentää tai lopettaa jopa kokonaan alkoholin käytön ja tupakoinnin, kun saa tiedon olevansa raskaana. (Tiitinen 2017.)

Päihderiippuvaisen raskaudenaikainen hoito tulee järjestää moniammatillisen työryhmän yhteistyönä, johon kuuluvat esimerkiksi neuvola, lastensuojelu, synnytyssairaala, mahdollinen päihdehoitopaikka ja lastenlääkäri. (Tiitinen 2017.)

Raskaus ja huumeet

Huumausaineita käyttävän henkilön raskaus on aina riskiraskaus. Tilannetta pahentavat aina eri aineiden sekakäyttö, tupakointi, alkoholin käyttö sekä myös ravitsemusongelmat. Raskauden riskejä huumeiden käyttö lisää monin tavoin: pienipainoisuuden, ennenaikaisuuden ja sikiön kohtukuoleman vaara kasvavat. (Tiitinen 2017.)

Kannabistuotteet (hasis ja marijuana)

Vaikuttava aine kannabistuotteissa on tetrahydrokannabinoli (THC). Tämä läpäisee istukan todella helposti ja voi täten aiheuttaa sikiön sydämen lyöntitiheyden harventumista. TCH:n ei kuitenkaan ole todettu aiheuttavan sikiön epämuodostuvia eikä myöskään lisäävän keskenmenoriskiä, mutta se lisää huomattavasti vastasyntyneiden pienipainoisuutta. Raskauden kesto on yleensä parisen viikkoa lyhyempi kuin keskimäärin. Toistuva kannabistuotteiden käytön haitat voivat ilmetä myös myöhemmin lapsella, esimerkiksi keskittymiskyvyn, tarkkaavuuden ja lähimuistin häiriöinä. (Tiitinen 2017.)

Kokaiini

Kokaiini taas supistaa verisuonia. Haitallisia vaikutuksia tällä voi olla istukan verenkiertoon liittyen ja voi johtaa sikiön hapenpuutteeseen. Noin joka kolmas kokaiinin käyttäjien lapsista on syntyessään pienipainoinen. Kokaiinin käytön on todettu lisäävän ennenaikaisuutta sekä istukan ennenaikaisen irtoamisen riskiä. Vastasyntyneen kouristukset ja sydämen rytmihäiriöt aiheuttaa kokaiini. Raskaudenaikainen kokaiinin käyttö voi myös heikentää myöhemmin lapsen kielellistä kehitystä sekä aiheuttaa näön häiriöitä. Esimerkiksi karsastusta, taittovikaa sekä näköhermon surkastumista. (Tiitinen 2017.)

Amfetamiini

Suomen toiseksi eniten käytetty huumausaine on amfetamiini. Amfetamiinin käyttöön on liitetty sekä ennenaikaisuuden riski, että sikiön lisääntynyt pienipainoisuuden riski. Sikiökautiseen amfetamiinialttiuteen on kuvattu sydänvikoja. Äidin, joka käyttää amfetamiinia paino nousee vain vähän tai ei jopa lainkaan, tämä johtaa helposti niin synnyttäjän kuin vastasyntyneen aliravitsemukseen. Amfetamiini lisää ennenaikaisen vedenmenon riskiä ja tästä syystä tulehdusriski nousee huomattavasti. Amfetamiinialtistuksesta johtuen vastasyntyneellä saattaa olla erinäisiä oireita, muun muassa kohonnut verenpaine, poikkeava itkuääni, imemisvaikeuksia sekä oksentelua. (Tiitinen 2017.)

Opiaatit (heroiini ja buprenorfiini)

On osoitettu, että opiaatit aiheuttavat muun muassa virtsateiden ja aivojen kehitysanomalioita ja sydänvikoja. Vastasyntyneelle tulee siis usein jopa lääkitystä vaativia vieroitusoireita, varsinkin jos äiti on käyttänyt opiaatti huumausaineita loppuraskauteen saakka. Oireet saattavat kuitenkin näkyä vasta useiden viikkojen kuluttua syntymästä. Tavallista yleisempiä näillä lapsilla ovat tarkkaavaisuushäiriöt. (Tiitinen 2017.)

Hoito ja ehkäisy

Äitiysneuvolassa on hyvä kertoa huumeiden kokeilusta tai käytöstä, pelkäämättä tuomitsemista. Tällöin neuvola pystyy harkitsemaan äidin lähettämistä sairaalaan, äitiyspoliklinikan seurantaan. Yksityiskohtaista tietoa huumeiden käytöstä ja niiden vaikutuksista raskauteen ja sikiöön annetaan äitiyspoliklinikalla äidille. Siellä myös seurataan sikiön kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia. Äitiä motivoidaan vieroitushoitoon, joko avo- tai laitoshoidossa. Joskus myös lyhytkestoinen pakkohoito voi tulla kysymykseen, koska äiti selviydyttyään päihtymystilastaan tajuaa ehkä paremmin käytön seuraukset ja tästä syystä saattaa motivoitua yrittämään katkaisua pakkohoidon jälkeen. Vieroitus voidaan myös toteuttaa raskauden kestosta riippumatta. Sikiön hyvinvointia on syytä seurata viimeisellä raskaudenkolmanneksella. Suositeltavin korvaushoitovalmiste on buprenorfiini sikiön ja vastasyntyneen kannalta, jos hoito aloitetaan raskauden aikana. Metadonia voidaan taas käyttää raskauden aikana, tietenkin jos äiti on sitä jo aiemmin käyttänyt. Erityisen tärkeää on, että hoidon tulee olla tarkkaan suunniteltua ja valvottua. Näissäkin tilanteissa ovat vastasyntyneen vieroitusoireet yleisiä. Hoidon ehkäisyn tavoitteena tulee olla, että äidin päihdeongelma on todettu ja hoidossa jo ennen raskautta ja raskaus on suunniteltu, kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien kohdalla. (Tiitinen 2017.)

Sairaanhoitajana on tärkeä muistaa, että kaikki potilaat ovat samanarvoisia ja että kaikkia hoidetaan mahdollisimman hyvin ja ammattitaitoisesti taustasta riippumatta. Lasta kohtaan on epäoikeudenmukaista, että lapsi joutuu syntymään riippuvaisena huumausaineisiin, varsinkin kun hän ei itse ole voinut vaikuttaa asiaan millään tavalla. Tämän tyyppinen asia aiheuttaa hoitajilla eettistä pohdiskelua, koska kaikkia potilaita on hoidettava samanarvoisesti, mutta tietäen kuitenkin huumeiden vaikutuksen sikiöön ja vastasyntyneeseen lapseen. Olisi myös tärkeä kannustaa äitejä rehellisyyteen ensimmäisellä neuvola käynnillä, että he uskaltaisivat kertoa mahdollisista huumausainekokeiluistaan tai käyttämisestä, jotta lasta voitaisiin auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

LÄHTEET

Tiitinen, Aila 2017. Raskaus ja huumeet. Helsinki; Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla myös sähköisesti.

Tiitinen, Aila 2017. Raskaus ja päihteet. Helsinki; Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla myös sähköisesti.